Tiistaina 9.5.2023 Lähdettiin Finnairin iltapäiväkoneella
kohti Edinburghia. Yhden jälkeen jätettiin auto lentokentälle parkkiin ja mentiin
Loungeen syömään. Juotiin kauniit Manhattan drinkit ja nautittiin herkuista.
Kone lähti neljän jälkeen ja meillä oli bisnekseen liput (Koneessa oli
vain 2 riviä bisnestä, eli mukava lentoemäntä pyöri siinä meidän luona ja piti
meidät herkuissa.) Vaikka kuvassa spgettilihapullat ei enkä näytä hyvältä, niin
oli oikeasti maistuvaa ja täyttävää. Tuli taas syötyä niin hyvin, ettei illalla
tarvinnut syödä mitään.
|
Herkkuja ennen lentoa ja lennolla |
Edinburghissa hypättiin bussiin ja
ajettiin Glasgowhin. Kevät oli jo paljon pidemmällä kuin Suomessa. Puissa isot
vihreät lehdet ja kirsikkapuistakin oli jo kukat pudonneet. Meillä
oli ihan bussiaseman läheltä varattu hotellihuone Premier Inn hotellista. Oli 17 kerros ja huone
olikin iso, hyvin mahduttiin.
|
Premier Inn huone |
Keskiviikkona 10.5 Herättin aikaisin. Glasgown
aamumaiseisemaa katseltiin, oli vähän tuhruinen keli, mutta käytiin vähän
citykävelyllä ennen aamupalaa. Syötiin tuhti Skotlantilainen aamupala jonka
jälkeen luovutettiin huone ja käveltiin läheiselle bussiasemalle.
|
Aurinko nousee Glasgowssa |
Ysin jälkeen lähti bussi kohti
länsirannikkoa. Päästiin eteen istumaan, mutta satoi aikalailla matkan aikana.
Pilvet roikkui alhaalla vuorien päällä, mutta kun lähestyttiin kolmen tunnin jälkeen
lauttarantaa, niin aurinko paistoi jo ihanasti. |
Bussimaisemaa matkalla lauttarantaan |
Calmacin lautalla oli vain vähän
ihmisiä. Lähdön aikana istuttiin aluksen keulassa olevassa ravintolassa.
Tilattiin kalahampurilaiset molemmille. Haddock, eli kolja oli kalana. Aivan
valtava annos, hyvin olisi yksi riittänyt puoliksi. Alakulmassa näkee kuinka paljon jäi syömättä jo pelkästään sillä kun poisti kuorutteen. Kyllä oli maha pinkeenä!Parin tunnin lauttamatka meni nopeasti. Lauttarannasta lähti bussi kohti Bowmoren keskustaa. Siellä menimme Ann Cuan majapaikkaan,
josta oltiin varattu huone. Samassa paikassa yövyimme kun ihan ensimmäisen kerran
oltiin saarella 2009. Tämän jälkeen on tullut käytyä saarella useasti, nyt oli 16:sta kerta. Majapaikassa oli nyt eri omistajat ja se on remontoitu, mutta tavallaan
ympyrä sulkeutuu. Se mistä lähdettiin ja minne päädyttiin. |
Ann Cuan huone |
Jätettiin tavarat huoneeseen ja lähdettiin kävelemään kylälle. Käytiin Lochside hotellin terassilla oluella ja nauttimassa siitä, että perille kohteeseen päästy. Tämä pieni hotelli on meille tärkeä paikka,
siellä aikanaan tutustuttiin paikallisiin. Ketään heistä ei ole enää siellä
töissä, mutta tunneside paikkaan pysyy. Varattiin illaksi pöytä ravintolasta ja käytiin vielä kävelemässä kylällä, jonka jälkeen tultiin takaisin syömään. Kampasimpukat tuoreina on kyllä hyviä, toki myös paikallinen Islay Ales olut. Ruuan jälkeen vielä kävely satamaan ja illalla ajoissa nukkumaan.
|
Kampasimpukat |
|
Bowmoren satama. Taustalla näkyy Lochside hotel |
Torstaina 11.5 herättiin aikaisin, kuten aina. Käytiin kävelemässä satamassa ennen aamupalaa. Ilma oli vähän pilvinen ja ripsi muutaman
pikkuisen kuuron, mutta ihanan raikasta. Aamupala oltiin pyydetty 7:30 ja menimme jo vähän ennakkoon aamupalahuoneeseen. Muita majoittujia ei ollut meidän kanssa syömässä, kahdestaan saatiin olla. Aamupal oli hyvä ja annos iso. Mukava oli täydellä vatsalla lähteä kohti uutta päivää.
|
Bowmoren sataman aamuvärit
|
|
An Cuan BB, meidän ikkunat sisäpihalle päin |
|
An Cuan herkullinen aamiainen |
Ennen yhdeksää oltiin bussipysäkillä odottamassa bussia
lentokentälle, josta oli vuokra-auton nouto. Siinä
seistessä pakettiauto pysähtyi meidän eteen ja ovi aukesi ja iso hei kuului
sieltä. No sehän oli itse Scott, vuokra-autofirman omistaja joka oli matkalla
kentälle. No hypättiin kyytiin ja päästiin vaihtamaan kuulumisia. Lentokentältä saatiin auto ja
lähdettiin ajamaan kohti meripelastusasemaa. Keltaista piikkihernepuskaa on paljon
joka puolella. Se on juuri puhjennut kukkaan ja on tosi kaunis. Lisäksi
lampaita on tosi paljon, karitsoita myös. Eli katseltavaa riitti joka suuntaan.
|
Piikkihernepuska |
|
Lampaita Finnlagganin rannalla |
Ajettiin RNLI:n meripelastusasemalla moikkaamaan tuttuamee Davidia ja siinähän taas tarinaa riitti kahvikupin äärellä. Kuten aiemminkin, hän auttoi vanhaa
maanviljelijää kartitsoiden ruokkimisessa. Tänä vuonna kolme oli jäänyt
orvoksi. Lähdettiin yhdessä aamuruokinnalle. Ihanasti alkoivat määkimään kun tultiin paikalle. Nuorin oli
3vkoa vanha. Kun
saivat tuttipulloista ruokaa, alkoi kova imeminen ja hännänheilutus. Oli ne sööttejä. Pienin
söi vain puolet ja sen jälkeen meni sivumpaan, oli selvästi ujoin. Ison oli
ahne ja olisi syönyt vaikka kuinka. Niitä syötetään niin kauan että oppivat
syömään ruohoa, sitten ne päästetään pellolle muiden lampaiden pariin. |
Kartisoita ruokkimassa |
|
Pikkuiset ruokaa odottamassa |
Ruokinnan jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti isoa maatilaa jossa Beastie, entinen
meripelastaja, oli töissä. Ajettiin yhtä pikkutietä joka oli niin hirveässä
kunnossa, että hirvitti päästäänkö kuoppien ohi auto ehjänä. Mutta upeita
haikkuja oli matkan varrella.
|
Haikku katselemassa turisteja |
Ajettiin lintualtaiden läheltä, eli
paikka jossa lintubongarit käy. Auton mittari näytti 14c joten ikkunaa pystyi
pitämään hyvin auki. Linnut piti valtaisaa laulukonserttia ja ihanat
luonnontuoksut täytti auton. Eli vaikka istuttiin autossa, tuntui että
oltaisiin oltu ulkona. Maatilalla törmättiin Beastieen, joka kutsui meidän hänen kotiin
kahville, sanoi että pitää lounastauon. Bestie onkin tehnyt nyt
pitkää työpäivää kun on ollut varsomiskausi. Lehmät oli tehneet 170 vasikkaa,
sanoi että nyt pitäisi kaikki olla tulleet mitä piti. Eli iso maatila oli.
Kahvittelun jälkeen lähdimme katsomaan melko lähellä olevaa
kirkonrauniota. Olemme jo aikaisemmin yrittäneet sinne, mutta erittäin kapea
tie ilman parkkimahdollisuutta, niin on jäänyt katsomatta. Beastie neuvoi,
että avatkaa se laidunmaan portti ja ajakaa kirkon viereen. Ei olisi kyllä
tullut pieneen mieleenkään! Mutta kuski otti neuvosta vaarin ja ohjeen mukaan toimimme. Meri kimalteli vieressä ihanan turkoosina, ilma oli raikas. Puhutaan
aina keskenämme ”Islayn tuoksusta” sitä ei oikein osaa kuvailla, mutta täällä
saarella on oma raikas tuoksu. Perille löydettiin, vaikka kartanlukija taas todisti surkeutensa kartanluvussa. Mutta kuten kuski totesi,
onneksi molemmat tietää tilanteen, niin ei haittaa vaikka kartanlukija katsoo
väärää tietä. Onneksi teitä ei ole monia ja kuski katsoo reitin jo lähtiessä.
|
Kirkon rauniot |
|
Tuulensuojassa kirkon sisällä |
Hautuumalla oli jotain tuoreempiakin hautoja,
suurin osa toki vanhoja. Kuva on kirkon sisältä, hyvä tuulensuoja oli. Eli
vaikka ilma olikin lämmin, niin merituuli toki toi oman viilennöksen asiaan.
Aallot murtui rantaan ja ihana merenkohina kuului kirkolle.
|
Pelto jonka läpi ajettin kirkonraunioille |
Kirkolta ajeltiin pikkuhiljaa maisemia
ihaillen takaisin Bowmoren kylään. Tislaamo meni kiinni neljältä ja tavoite oli
käydä siellä pyrähtämässä. Istuttiin siinä sitten muutaman viskin verran
katsellen muita turisteja ja tislaamon touhua. Iltapäivä
kierreltiin Bowmoren kylässä, etenkin satamassa, vaikka se on pikkuinen, se suorastaan kutsuu katsomaan veneitä ja meren väriä. Illaksi oltiin varattu Bowmoren
hotellista pöytä kuudeksi. Onneksi varattiin, koska käänsivät porukkaa pois
ovelta kun oli täyteen varattu. Täällä tosiaan turistisesongin aika on
aikaistunut siitä mitä ollut aiemmin. Hotelli on pieni, perheomisteinen ja vanha emäntä
itse tekee ruuat. Ja ne on taattua herkkua! Oikeasti tehtyä ruokaa, eikä mitään
teollista esivalmistettua. Otettiin liharuoka, vähän niin kuin stroganoff. Pitkään
haudutettua tosi mureeta lihaa ja jälleen valtavat annokset. Siitä kun lappasi
lautaselle osuutensa, niin oli kyllä niin maha pinkeenä, ettei sen jälkeen enää
jaksanut muuta kuin hotellihuoneeseen lepäämään. Illalla mietittiin, että vasta kaksi
päivää saarella, mutta paljon oltiin ehditty näkemään tuttuja ja paikkoja.
|
Bowmore hotellin lihaherkut |
Perjantaina 12.5.23 lähdettiin kuuden aikaan
aamulenkille. Aurinko oli jo korkealla, säätiedotuksen mukaan oli noussut jo
5:20. Satamassa oli hienon näköistä, kun aurinko laittoi kalastajaveneet
kimaltamaan. Nurmikolla oli aamukosteutta, mutta
lähdettiin silti kävelemään ylös rinteelle tislaamon taakse. Hanskat olisi ehkä voinut olla, muuten vaatetus hyvä. Lämpöä oli
kyllä 8c mutta se meren läheisyys teki kelistä viileämmän. Vajaan tunnin lenkki tehtiin ja seiskan aikaan istuttiin
sitten aamupalahuoneessa.
|
Nouseva aamuaurinko heijastuu kalastajaveneisiin |
|
Bowmoren sataman aamu |
|
Auringonnousu Bowmoren tislaamon takaa |
Aamupalan jälkeen iskettiin tavarat
autoon, kiitettiin majapaikan emäntää ja lähdettiin matkaan. Meillä oli sovittu tapaaminen Bunnahabhainin tislaamopäällikön Anderewin kanssa
klo:10 joten lähdettiin ajamaan tislaamolle. Aurinko paistoi ja maisemat oli
kauniita. Tie Bunnan tislaamolle on kamala. Mutkikas, kapea, korkeuseroja
jne. Mutta oltiin niin aikaisin liikkeellä, että vain yksi vastaantulija
kapealla tiellä. Perille päästiin 20min ennen sovittua
tapaamista, eli aikaa oli kävellä rannalla. Pienet kivet ”laulaa”
rannalla. Eli aallokko pyörittää niitä edestakaisin ja ne pitää kivaa ääntä
pyöriessään. Laiturilla käveltiin ihailemassa meren väriä, pitkälle syvälle
näki. Ei tosin pohjaan asti laiturin päässä. Itse tislaamo oli kaunis, kuten
aina.
|
Rannan "laulavat" kivet |
|
Bunnahabhainin tislaamo laiturilta katsottuna |
Andrew otti meidät sitten sovitusti
kympiltä vastaan. Tunti meni siinä turistessa ja sen jälkeen päästettiin hänet jatkamaan töitä. Meillä oli varattu tislaamolta
varastokierros 14:30 joten hyvin oli aikaa käydä lounaalla välillä. Lähdettiin viereisen
Ardnahoe tislaamoon lounaalle. Sinne oli joku ryhmä tulossa, mutta
lupasivat tarjoilla meille sen jälkeen. Eli lounaallekkin olisi pitänyt olla
pöytävaraus. Mutta meillähän oli vain aikaa, joten mikäs siinä oli istuessa ja odotellessa.
|
Ardnahoen lounaat, makkaita oli |
Lounaan jälkeen todettiin että 1,5h on vielä aikaa Bunnan
varastotastingiin. Ajettiin pois sitä Bunnan mutkikasta tietä, ihan lähellä olevalle Dunnlossit kävelypolku. Käytiin siellä kävelemässä, keltaista piikkiherne
puskaa oli valtavina mättäinä. Lammen rannalla istuskeltiin jonkin aikaa ja
sitten takaisin autolle.
|
Portti Dunlossti polulle |
|
Polku kohti järveä |
|
Järvellä/lammella istumassa |
|
Bunnahabhainin tien maisemaa, korkeusero ei välity kuvassa |
Ajettiin takaisin Bunnan tislaamolle ja 14:30 mentiin sitten varastotastingiin.
Pari nuorta saksalaista kundia, jenkkejä paljon, osasta ei varmuutta, mutta
varmaan 15 yhteensä. Davidilla veti tapahtuman ja hänellä oli kova meno päällä. Show oli hyvä, sai nauraa
kunnolla. Kuskille kaatoi autoilijan ”tuoksuttelut” eli tilkan lasin pohjalle,
autoilijat saivat pikku pulloon mukaan osuutensa. Me kun tiedetään ennalta
kuinka tuhdit paukut on (4kpl) niin meillä oli tyhjät pullot mukana mihin
kaadettiin toisen osuudet. Joskus myöhemmin kotona
maistetaan ajalla juomat.
|
Bunnan viereilukeskus ja varastotasting Davidin vetämänä |
Bunnalta ajettiin siten Ballygrant-inn majapaikkaan, mistä oltiin varattu seuraavat 3 yötä. Isä ja poika pitää paikkaa
ja toki heti tunnistivat meidät useimmilta aikaisemmilta käynneiltä. Vietiin kamat huoneeseen, joka oli
pieni, mutta hyvin mahtui laukut ja me. Vessa oli valtava, puolet koko huoneen
koosta. Jos edellisessä paikassa piti seistä sivuttain kun pesi hampaita, niin
täällä sen mahtuu tekemään vaikka lattialla maaten.
|
Ballygrant Inn huone |
|
Ballygrant Inn huoneen vessa |
Baari aukesi viideltä,
käytiin hakemassa oluet ja mentiin terassille. Mutta ei montaa minuuttia oltu
kun tuli kylmä ja sisälle oli siirryttävä. Syötiin todella hyvää
kanastorganoffia ja mentiin ajoissa nukkumaan. Toki mennentullen tulee huomioida talon koira. Kun on omassa tuolissaan, on omassa rauhassa, mutta välillä tulee viereen rapsutuksia hakemaan tai tuomaan palloa.
|
Ballygrant Inn, talon koira |
13.5.23 Lauantaina, oltiin taas aikaisin aamusta alakerran
loungessa/seurustelutilassa. Aamupala oli 7:30 alkaen, mutta oltiin sanottu, että meille sopii että lähtijät
syö ensin. Eli kun ruotsalaisporukka oli syönyt ja lähtivät kohti lentokenttää,
oli meidän aika siirtyä syömään. Alkupalaksi oli annoskuppeihin laitettua
jugurttia ja/ tai toisissa kupeissa marjoja. Sehän
oli taivaallisen hyvää. Paahtoleipää oikealla voillakin tuli naposteltua ja sitten pamahti aivan järjettömän kokoinen
aamupalalautanen eteen, voi jestas miten iso lautanen ja ihan hirmusti syötävää. Tuli kyllä syötyä tosi tuhdisti!
|
Ballygrant Inn, aamupala |
Päiväksi oli luvattu 15-16 astetta
lämmintä, joten kuski vetäisi shortsit jalkaan. Ei ollut mitään pakollista
suunnitelmaa päiväksi, joten venytettiin lähtöä puol kymppiin, jotta aamu
lämpenisi. Olikin jo 13c kun lähdettiin ajamaan saaren eteläoaa kohti. Lämpötila nousi mukavasti jo 15:sta asteeseen,
mutta sitten tulikin hernerokkasumu ja katsottiin kun lämpömittari putosi
tosi nopeasti 9-10 asteeseen. Maisemat katosi sinne sumuun. Ajettiin Laphroagin tislaamolle ensin siellä oli hervoton turistiryhmä eikä istumaan mahtunut. No
kahvit nautittiin ja otettiin vuokrakorvaus meidän maatilkusta. Eli turisteille
on ”annettu jalan kokoinen maapala” ja siitä saa vuosittain hakea vuokraa
sellaisen minipullon. Eipä siinä turistilaumassa kauaa viihdytty ja mentiin
takaisin autoon. Yleensä tislaamon pihalla on upea maisema pitkälle merelle, nyt sumu peitti
suurimman osan Ja sumu oli käsinkosketeltavan kostean kylmää. Se säätilan muutos
oli kyllä nopea. Ajettiin yhden tislaamon ohi
seuraavalle, Ardbegin tislaamolle. Siellä oli iso kyltti että suljettu
yksityistilaisuuden takia. Se oli ainoa paikka siellä kulmilla mistä saa
lounasta, eli onneksi oli vielä vatsa pinkeänä aamupalasta.
|
Laphraoaig tislaamo sumun ympäröimänä |
Lähdettiin ajamaan kohti länsirannikkoa ja siellä olevaa
hyljepaikkaa. Sumu alkoi mukavasti hälvetä ja lämpötila taas nousta.
Pysähdyttiin Bowmoren kylään. Haettiin kaupasta jätskit ja istuttiin kylän
aukiolla. Siinä oli lämmin, t-paita päällä tarkeni
katsoa lauantaipäivän ”vilinää” kun paikalliset tuli selvästi viikon
kauppaostoksille. Rennon istumisen jälkeen lähdettiin
jatkamaan matkaa. Keli alkoi taas muuttua kun meren viertä oltiin ajettu.
Oltiin kohdassa jossa meren vieressä peltoja, missä haikut kaunisti maisemaa.
Mutta sitten taas sumu nousi esin.
Perillä Porthahavenissa ei sitten
ollutkaan yhtään hylkeitä näkyvissä. Kuva 4 on majakasta, joka yleensä on siinä
kalastusalusten takana. Kun tultiin, se saari oli kokonaan piilossa. Kun oltiin
haettu paikallisesta pikkubaarista jäätelöt ja syöty ne, niin saari alkoi vähän
hahmottua esiin. Mutta hylkeet ei.
|
Portnahavenin vastarannan majakkasaari usvan peitossa |
Lähdettiin ajamaan takaisin ja välillä sumu hälveni ja lämpötilakin
alkoi nousemaan. Kuvasin majakkaa liikkuvasta autosta. Kuvasin vastarannalla
olevia pilviä, jotka roikkuivat tosi alhaalla. Kuvasta tulikin kaikenkaikkiaan
upea, vaikka onkin vain pikaräpsy.
|
Majakka jonka vastarannalla pilvet roikkuu alhaalla |
Kun ajettiin merenrannalta sisämaahan
päin, lämpötila nousi tasaisesti ollen lopulta 18-19 astetta. Käväisi jopa
kahdessakympissä. Mutta kun laskeuduttiin alas ”laaksoon” missä meidän
majapaikka, niin pihassa autonmittari näytti 16. Oikeasti päivän keli oli kyllä
tosi nopeasti muuttuva ja outo, vaikka täällä usein päivän aikana vaihtuu
kaikki vuodenajat. Päätetiin jo matkalla, että nyt ollaan
tarpeeksi istuttu autossa yhteen päivään ja tultiin iltapäivällä otettiinkin majapaikassa loman ekat päikkärit.
Päikkäreiden jälkeen lähdettiin kävelmään majapaikan lähistölle. Tässä melko lähellä on muutaman talon kylä ja siellä on kahvila joka meni
neljältä kiinni. Koska iltaruoka oli sovittu niin myöhäiseksi, käytiin syömässä
päivän keitot ja vähän leipää. Nyt pärjättäisiin iltaan asti. Istuskeltiin sitten majatalon pihalla,
tuulettomassa kohdassa tarkeni hyvin. Mutta kun aurinko meni pilveen, mentiin
sisälle istuskelemaan.
|
Ballygrant Inn tieltä katsottuna |
|
Ballygrant Inn maisemaa |
|
Ballygrant Inn, kaunis puu tien toisellapuolella |
Illaksi oli sovittu tapaaminen Andrewin ja hänen vaimonsa kanssa. He tulivatkin sovitusti 19:30 ja siirryttiin heidän kanssaan ruokapöydän ääreen. Juttua riitti ja siinä lomassa syötiin. Puoli kymmenen aikaan oli aika lähteä nukkumaan ja he lähtivät kotiinsa Bunnahabhainiin. Siihen aikaan olikin ulkona jo paljon ötököitä, ne ei ole
hyttisiä vaan ”midge” eli mäkäräisiä. Pieniä, mutta puree kuitenkin. Eli pikaisesti sisälle omaan huoneeseen.
14.5.2023 Sunnuntaina aamu oli taas sumuinen ja tihkuinen. Ei lähdetty aamulenkille, vaan odoteltiin alhaalla että muut
oli syöneet ja mentiin sitten aamupalalle. Vasta puoli kympin aikaan lähdettiin
matkaan. Rento, laiska aamu oli. Lämpöä oli lähtiessä 12-13c, mutta
kohteena ranta johon tuulee suoraan Atlantilta, eli mä laitoin jalkaan pitkät kalsarit ja
tuulipuvun housut. Paksu fleece paita takin alle. Ajeltiin hissukseen maisemista nauttien
länsirannikolle Saligo Bay rannalle. Auto jätettiin tien mutkaan tehdylle
parkkipaikalle, josta käveltiin karjapelon läpi
rannalle.
|
Auto parikissa ja matka kohti Saligo Bayn rantaa |
Atlantin aallot kohisi kovaa kun ne kaatui rantaan. Ihanan raikas
ilma, eikä se vaatekerta yhtään liikaa ollut. Ranta oli puhdas, ei roskia. Rannan reunalla olleet pikkukivet oli kauniin pyöreitä, niitäkin olisi
voinut jäädä ihailemaan. Samoin isot kivet ja kalliot oli pyöristyneet aaltojen
melskeessä. Siitä kun katsoo ulos merelle, niin mitään ei ole vastassa.
Seuraava silmiin osuva kohde olisi Kanada, jos näkyisi. Kyllä siellä mieli lepää merelle tuijotellessa ja raikkaudesta nauttiessa. Mutta aikansa kutekin ja lähdettiin kävelemään lampaiden sekaan, pellon poikki takaisin autolle.
|
Saligo Bay laskuveden aikaan |
|
Saligo Bayn maisemaa |
|
Aaltojen pyöristämiä pikkukiviä
|
Saligo Baylta ajettiin vajaan puoli tuntia hitaasi seuraavaan rantaan,
Kilchoman ranta jota myös Machir bayksi kutsutaan. Kilchomanin rannalla oli muitakin
kävelijöitä, koirat juoksivat innoissaan vapaana. Tässä rannassa oli se ero
edelliseen rantaan, että tänne meri oli kuljettanut paljon merenelävää. Roskaa
ei kai oikein voi kirjoittaa, koska eihän se virallista roskaa ole kun on
luonnontuote. Mutta hyvin siinä pysyi kävelemään, ja
kun käveli ihan veden lähellä, oli ranta kova ja hiekka ei upottanut. Tuuli oli omalla tavallaan pehmeän lämmin, ei sellainen luihin ja ytimiin
menevä. Vaatetustakin oli riisuttava kun rannalta dyynien kautta lähdettiin
kävelemään takaisin autolle.
|
Kilchoman Beach/ Machir Beach |
|
Aaltojen tuomaa kasvillisuutta ja mereneläviä rannalla |
Seuraava kohde oli Kilhomanin
kirkonrauniot, eli lähellä sekin. Siellä ei ollut virallista
parkkipaikkaa, mutta tie teki lenkin raunioiden edustalla, eli siihen sai auton
niin, että jos toinen auto olisi tullut, olisi päässyt nurmikon kautta ohi.
Raunioilla oli kyltti että vaarallinen paikka ja sinne ei päässyt sisään.
Porttien takaa kurkittiin ja kierrettiin hautuumalla.
|
Kilchomanin kirkolla, yläkuvassa näkyy hieman meri Saligo Bayn rannan vieressä |
Seuraava kohde oli Kilcomanin tislaamo.
Sinne oltiin varattu kierros klo:14:30. Kaikki päivän kierrokset olikin varattu
täyteen, me varattiin helmikuussa omamme. Eli nykyjään kun täällä niin paljon
turisteja, täytyy tosiaan tehdä suunnitelmat etukäteen. Fiiliksen mukaan ei
enää mennä yks kaks jonnekkin kierroksille tai syömään. Mikä on sääli.
Oltiin tislaamolla jo pari tuntia ennen kierrosta, mutta nopeasti aika meni. Juotiin kahvit, katseltiin ihmisiä ja ihania huonekaluja. Kuvassa on vanhoista tynnyreiden laudoista tehtyjä huonekaluja
|
Kilchomanin huonekaluja |
Meitä lähti 13 kierrokselle, opas oli
tosi mukava. Kierroksen kesto piti olla 1,5
tuntia, mutta lähemmäs pari tuntia meillä meni siellä. Kuski sai minimini
pullot niistä neljästä viskistä, mistä me muut saatiin minimini maistiaiset.
Ollaan seurattu tämän pienen, perheomisteisen tislaamon kasvua vuosien varrella.
Avattu 2005 ja me käytiin ekan kerran 2010 siellä kierros. Silloin oli vielä
tosi pieni, nyt on kasvanut siitä kovasti. Se määrä minkä he tekevät puhdasta
alkoholia vuodessa, on sama määrä kun yksi saaren isoista tislaamoista tekee
viikossa. Eli täällä näkyi vielä selvästi se intohimo tehdä kuten ennen ja
puuttui se suurien pääomayritysten ostamien isojen tislaamoiden rahanahneus. |
Kilchomaniin tislaamolla |
|
Kilchomanin tislaamolla |
Tislaamolta ajettiin takaisin majapaikkaan, missä oltiinkin viideltä kun avasivat baarin. Istuttiin sisällä
odottamassa kun kuudelta sai ruokalistat. Talon tapaan ruokalistan jälkeen ei omistajapojalla ollut mitään kiirettä ottaa
meiltä tilausta. Aika nälkä oli kun aamupalan jälkeen oltiin syöty kakkupala
puoliksi ja yhdet proteiinipatukat. Ruoka saatiinkin sitten seitsemän aikaan ja
kana ja keitettyt potut oli hyviä ja annos iso. Hyvä oli taas köllähtää mahan
viereen.
15.5.2023 Maanantaina aamu valkeni taas
sateisena, mutta raikkaana. Viiden jälkeen kuvasin auringonnousua ikkunasta.
|
Aamu valkenee |
Siirryttiin alakertaan istumaan joskus ennen seitsemää. Koira oli innoissaan
kun sai rapsuttajia, mutta että se inhoaa kameraa. Tuli viereen venyttelemään
ja tönimään rapsutuksia vailla, mutta kun kameraa kohdisti, niin lähti pois tai
käänsi päänsä. Aamupalan jälkeen oli aika iskeä tavarat
autoon ja lähteä kohti lauttarantaa. Eli aika jättää Islay taakse.
Ajettiin Port Ellenin satamaa kohti. Lämpöä oli
vain 10 astetta, mutta aurinko lämmitti mukavasti auton ikkunoiden läpi. Ajettiin reilu puoli tuntia Port Ellenin kylään,
käytiin tankkaamassa auto ja katsottiin samalla kun lautta läheni satamaan.
|
Lautta lähenee Port Ellenin satamaa |
Lautan saavuttua satamaan, alkoi heti aluksen purku. Kun saivat purettua, niin
jalkamatkustajat pääsi ensin autokannen kautta kävellen sisään. Mentiin laivan perään istumaan ja katseltiin kun lastasivat autoja sisään. Katsottiin kun Port Ellenin kaunis majakka jäi horisonttiin,
|
Tässä vaiheessa jo ennen lauttaa astumista, tulee tunne että tänne tulee vielä takaisin |
|
Islay jää taakse ja matka kohti mannerta alkaa |
Matka kesti parisen tuntia, loppumatkalla oltiin kannella ihailemassa
maisemia. Aurinko paistoi ja oli melko lämmin, kun tuuli ei osunut suoraan. Lauttasatamassa seistiin yli puoli
tuntia odottamassa bussia ja sitten alkoi aikataulun mukaan 3,5h matka kohti
Glasgowta. Oli vähän tietyötä ja ruuhkan tynkää, niin meni melkein 4h matkaan.
Eli kahdeksan jälkeen aamulla lähdettiin majapaikasta ja vähän ennen viittä oltiin
hotellilla. Vietiin kamat hotellille, käveltiin
tuttuun baariin vähän keskustan ulkopuolelle ja siellä syötiin hyvää ruokaa.
Iltakävely takaisin ja ajoissa nukkumaan.
16.5.2023 Tiistaina herättiin normisti
aikaisin. Syötiin hotellilla aamupala ja amupäivä vietettiin kävellen Glasgown
keskustassa, kierrettiin jonkun verran kauppoja.
|
Glasgown talot, keskustassa kävelemässä |
Ennen puoltapäivää käytiin luovuttamassa
hotellihuone ja jätettiin matkalaukut säilöön ja lähdettiin takaisin
kiertelemään Glasgowhin. Iltapäivällä sitten haettiin laukut ja hypättiin
bussiin ja tunnin matkan jälkeen oltiin Edinburghin lentokentän hotellissa. Syötiin illalla hotellissa ja aamulla käveltiin kentälle ja lähdettiin 10:00 koneella kohti Suomea. Oikein mukava reissu jälleen.